Kivitason valinnassa kuumuus ja tahrat ratkaisevat usein enemmän kuin väri tai hinta, koska niistä syntyvät pinnan pysyvät jäljet. Tämä artikkeli on keittiöremonttia suunnittelevalle, joka vertailee kvartsikomposiittia ja luonnonkiveä ja haluaa tietää, kumpi kestää paremmin kuuman kattilan, punaviinin ja arjen kemikaalit. Kun materiaalien erot ovat selvillä, työtason voi valita oman ruoanlaittotavan mukaan eikä esittelytilan valaistuksen perusteella.
Lyhyesti: luonnonkivi, kuten graniitti, kestää kuumuutta paremmin. Kvartsikomposiitti kestää tahroja paremmin. Kumpikaan ei kuitenkaan kestä kaikkea, ja juuri poikkeuksissa syntyvät kalleimmat virheet.
Kvartsikomposiitti ja luonnonkivi – mistä materiaalit koostuvat
Kvartsikomposiitissa on noin 90-93 % murskattua kvartsia. Loput on polyesteri- tai akryylihartsia, sideaineita ja pigmenttejä. Tunnetuimpia merkkejä Suomessa ovat Silestone, Caesarstone, Compac ja Technistone. Hartsi tekee pinnasta tiiviin ja huokosettoman, mutta se on myös materiaalin heikoin kohta kuumuuden kannalta.
Luonnonkivi on louhittu kalliosta ja sahattu levyiksi. Graniitti on kovaa ja hyvin lämpöä kestävää. Marmori on pehmeämpää kalsiittikiveä, ja kvartsiitti on erittäin kova, mutta sen huokoisuus vaihtelee louhoksen mukaan. Luonnonkivessä on aina mikroskooppisia huokosia, joten se imee nesteitä enemmän tai vähemmän kivilaadusta riippuen.
Tasojen hinnat ovat lähellä toisiaan. Asennettuna 60 cm syvä taso maksaa suuntaa antavasti 300-800 € juoksumetriltä materiaalista, reunaprofiilista ja allasaukoista riippuen. Tummat perusgraniitit ovat usein edullisimmasta päästä, ja harvinaiset marmorit ja kvartsiitit kalleimmasta.
Kuumuuden kestävyys käytännössä
Graniitti on syntynyt tuhansissa asteissa, eikä paistinpannun lämpö sulata tai värjää sitä. Kvartsikomposiitin hartsi alkaa muuttua jo noin 150 °C:n paikallisessa kuumuudessa. Tyypillinen vaurio on kellertävä tai ruskea rengas, joka jää pysyvästi. Pahimmassa tapauksessa levy halkeaa.
Tyypillinen tilanne on tällainen: karjalanpaistipata nostetaan 200 asteen uunista suoraan vaalealle komposiittitasolle, koska kädessä on vain toinen patakinnas ja käsi alkaa polttaa. Seuraavana aamuna tasossa on kellertävä ympyrä, jota ei saa pois hiomalla eikä kiillottamalla. Valmistajien takuuehdot rajaavat lämpövauriot lähes poikkeuksetta takuun ulkopuolelle.
Graniitillakin on rajansa. Lämpöshokki, eli voimakas ja paikallinen lämpötilaero, voi halkaista kiven. Riski on suurin kapeissa kohdissa, kuten liesi- tai allasaukon vieressä, jossa kiveä on vain muutaman sentin kaistale. Kokenut kivitasoasentaja katsoo ensin juuri nämä kohdat ja suosittelee vähintään 5-7 cm:n kiveä aukon reunan ja tason reunan väliin.
Tahrat, happo ja kemikaalit
Tahroissa asetelma kääntyy toisin päin. Kvartsikomposiitti on huokoseton, joten punaviini, kahvi, kurkuma ja ruokaöljy jäävät pinnalle ja lähtevät yleensä kostealla liinalla ja miedolla pesuaineella. Pinta ei tarvitse kyllästystä koskaan.
Komposiitti on kuitenkin herkkä voimakkaille kemikaaleille. Uuninpuhdistusaine, emäksiset rasvanpoistoaineet (pH yli 10), asetoni ja tietyt liuottimet voivat himmentää hartsia pysyvästi. Myös tussi ja hiusväri voivat jättää jäljen, jos ne saavat kuivua pinnalle.
Luonnonkiven tahrankesto riippuu kivilaadusta. Tumma graniitti, kuten Absolute Black, on niin tiivistä, että se imee hyvin vähän. Vaaleat graniitit, kuten Kashmir White, imevät öljyä ja voivat saada tummia läikkiä jo yhden illan aikana, jos kyllästys on päässyt kulumaan. Marmori on oma lukunsa: se tahraantuu ja lisäksi reagoi happoihin.
Ammattilainen tarkistaa kiven kunnon vesitestillä. Tasolle tiputetaan muutama vesipisara, ja jos kivi tummuu pisaran alta 5-10 minuutissa, on aika kyllästää. Vaaleat graniitit kyllästetään tyypillisesti 1-2 kertaa vuodessa, ja tummimmat kivet voivat pärjätä vuosia ilman. Materiaalikohtaiset puhdistusohjeet löytyvät oppaastamme keittiötason hoidosta ja huollosta.
Myytti: sitruuna tahraa marmorin
Kun marmorille jää vaalea, himmeä läikkä sitruunamehusta tai etikasta, sitä kutsutaan usein tahraksi. Kyseessä on syöpymä. Happo liuottaa kalsiittia, ja kiillotettu pinta muuttuu karheaksi. Kyllästysaine ei suojaa tältä, koska kyllästys estää imeytymistä mutta ei kemiallista reaktiota.
Tästä seuraa käytännön ero. Tahran voi usein vetää pois kivestä erityisellä tahranpoistotahnalla. Syöpymä korjataan vain hiomalla ja kiillottamalla, mikä on yleensä kivialan ammattilaisen työtä. Jos keittiössä tehdään paljon tomaattikastiketta, sitrushedelmiä ja viinietikkaa, kiillotettu marmori työtasona tarkoittaa jatkuvaa kompromissia. Hiottu (honed) pinta peittää syöpymät paremmin, mutta ei estä niitä.
Toinen yleinen myytti on, että graniitti olisi tahraton materiaali. Tummat laadut ovat lähellä sitä, vaaleat eivät.
Yleisimmät virheet kivitason valinnassa ja käytössä
Ensimmäinen virhe on valita vaalea kvartsikomposiitti liesitason viereen ja luottaa siihen, että ”kivi kestää kuumaa”. Tasolla tulee olla pysyvä paikka patalapulle tai puiselle alustalle aivan lieden vieressä, muuten kiireessä pata päätyy suoraan tasolle.
Toinen virhe on puhdistaa komposiittia samoilla aineilla kuin liesitasoa. Moni käyttää rasvanpoistosuihketta koko keittiön pinnoille. Himmentyminen huomataan vasta, kun valo osuu tasoon viistosti.
Kolmas virhe on unohtaa vaalean graniitin kyllästys asennuksen jälkeen. Osa liikkeistä kyllästää tason ennen toimitusta, osa ei. Kysy tätä tarjousvaiheessa, ja kyllästä itse 6-12 kuukauden kuluttua.
Kumpi sopii millekin kokille
Valinta kannattaa tehdä keittiön käytön perusteella:
– Paljon uunissa ja pannulla kokkaava: tumma graniitti tai kvartsiitti, jotka kestävät kuumuutta ja tahroja kohtuullisesti.
– Lapsiperhe, jossa kaatuu mehua ja öljyä: kvartsikomposiitti, kunhan patalaput ovat tasolla valmiina.
– Leipoja: marmori on viileä taikinan kaulimiseen, mutta sopii parhaiten erilliseksi saarekkeen osaksi eikä koko työtasoksi.
– Matalan ylläpidon tavoittelija: komposiitti tai tumma graniitti, ei vaaleaa luonnonkiveä.
Jos haluat pinnan, joka kestää sekä kuumuutta että tahroja, sintrattu kivi tai keraaminen taso on kolmas vaihtoehto. Sen saumat ja reunojen iskunkestävyys kannattaa kuitenkin selvittää etukäteen. Laajempi vertailu löytyy artikkelistamme keittiön työtasojen materiaaleista.
UKK
Voiko kuuman kattilan laittaa kvartsikomposiittitasolle?
Ei kannata. Hartsi voi kellastua tai haljeta jo noin 150 asteen paikallisessa kuumuudessa, eikä vaurio yleensä kuulu takuun piiriin. Käytä aina patalappua tai alustaa.
Kuinka usein graniittitaso pitää kyllästää?
Se riippuu kivilaadusta. Vaaleat graniitit kyllästetään tyypillisesti 1-2 kertaa vuodessa, tummat harvemmin. Vesitesti kertoo tarpeen: jos kivi tummuu pisaran alla 5-10 minuutissa, kyllästä.
Lähteekö punaviinitahra kvartsikomposiitista?
Yleensä lähtee kostealla liinalla ja miedolla pesuaineella, koska pinta on huokoseton. Pinttyneeseen jälkeen käy valmistajan suosittelema kivitasojen puhdistusaine. Vältä uuninpuhdistusainetta ja liuottimia.
Lopuksi: valitse heikkous, jonka kanssa pystyt elämään
Kvartsikomposiitin heikkous on kuumuus, ja vaalean luonnonkiven tahrat ja hapot. Tumma graniitti on lähimpänä kaiken kestävää tasoa, mutta sen sävyvalikoima on suppea. Ennen tilausta kannattaa pyytää keittiöliikkeestä näytepala kotiin ja kokeilla siihen punaviiniä, öljyä ja sitruunaa yön yli. Tällä noin 10 minuutin testillä näkee, miten materiaali käyttäytyy omassa keittiössä.